Trilok Gurtu (s. 30. lokakuuta 1951 Mumbai) on intialaissyntyinen, Saksaan asettunut lyömäsoittaja. Hän on lähestymistavaltaan eklektinen.[1] Hänen tyyliään on usein kuvailtu intialaisen musiikin ja jazzin sekoitukseksi, mutta hän itse on kiistänyt luonnehdinnan itsestään "jazzmuusikkona". Gurtu on perinteisten intialaissoitinten, kuten sitarin ja tablan lisäksi sisällyttänyt yhtyeeseensä muun muassa kitaran ja sähköbasson.[2]
Gurtu syntyi musikaaliseen perheeseen. Hänen isoisänsä oli sitaristi, ja hänen äitinsä Shobha Gurtu oli intialaisen klassisen musiikin laulaja. Gurtu aloitti tablansoiton opiskelun 6-vuotiaasta ja sai 1970-luvun puolessavälissä kansainvälistä huomiota esiintymällä Charlie Marianon ja John Tchicain kanssa. Vuonna 1977 hän esiintyi Asha Bhoslen säestäjänä tämän konserteissa New Yorkissa. Vuosina 1976–1978 Gurtu oli trumpetisti Don Cherryn yhtyeen jäsen. Vuonna 1978 hän muutti Hampuriin. Pian tämän jälkeen hän kiersi belgialaisen kitaristi Philip Catherinen kanssa ja levytti Catherinen sekä Charlie Marianon kanssa albumin End of August. Vuosina 1984–1988 Gurtu oli jäsenenä Oregon-yhtyeessä. Kesällä 1993 hän kiersi Euroopassa duoesiintyjänä Joe Zawinulin kanssa. Hän myös levytti Zawinulin ja Pat Methenyn kanssa albumin Crazy Saints. Kesällä 1998 Gurtu kiersi Andy Summersin ja Larry Coryellin kanssa.[1]
Gurtun yhteistyökumppaneiden joukossa ovat olleet myös muiden muassa sellaiset jazzin ja rockin esittäjät kuin John McLaughlin, Ralph Towner, David Gilmore, Jan Garbarek, Bill Evans ja Nana Vasconcelos. Hän on esiintynyt myös Katia ja Marielle Labèquen pianistiduon ja tanssija Carolyn Carlsonin kanssa. Down Beat -lehden kyselyissä Gurtu on toistuvasti tullut nimetyksi parhaaksi lyömäsoittajaksi.[1]